0
Asiakaspalvelu

Building 2030 kehitti hukka-ajan mittaamisen menetelmiä

Rakentamisen tuottavuus on pysynyt vuosikausia samalla tasolla. Tuottavuus on käytännössä kasvanut vain esivalmistuksen lisääntymisen yhteydessä mutta työmaalla tapahtuvan työn tuottavuus ei ole parantunut. Huono tuottavuus selittyy pääosin hukatun ajan suurella osuudella. Vain pieni osa asentajan ajasta on työkohteessa tapahtuvaa asennustyötä. Building 2030 –konsortion tutkimushankkeessa tutkittiinkin eri tapoja mitata hukattua aikaa. Hukkaa tutkittiin sekä suunnittelutyössä että rakentamisessa mutta tämä blogikirjoitus keskittyy rakentamisen hukkaan.

Perinteisesti hukkaa rakentamisessa on mitattu havainnoimalla mutta se on hyvin työläs menetelmä, jossa kellotetaan eri työvaiheita. Vastaavan tyyppinen menettely on hyödyntää kypäräkameroita, joiden avulla pääsee näkemään työn työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa menetelmää hyödynnettiin kahden vapaaehtoisen väliseinäasentajan avulla. Varsinaista kipsilevyseinän asennusta oli 21 % työajasta, mutta pääurakoitsijan kehitettyä logistiikkaa ja suunnitelmia osuus nousi 25 %:iin. Osuuksien mittaaminen kypäräkameroiden videoiden pohjalta oli edelleen työlästä mutta tutkimus ei häirinnyt työntekijän keskittymistä.

Helpommin pääsee tuloksiin mittaamalla vapaaehtoisten asentajien liikkeitä sisäpaikannusjärjestelmällä. Tutkimuksessa havaittiin, että hukkaa voi arvioida seuraamalla häiriötöntä läsnäoloa työkohteessa. Läsnäolo on häiriötöntä, jos samassa työkohteessa voidaan pysyä pitkiä ajanjaksoja kerrallaan (esim. yli 10 minuuttia), poistumatta välillä toiseen työkohteeseen. Tällaisia häiriöttömiä jaksoja kertyi päivän aikana noin 30 % kokonaistyöajasta, mikä on varsin lähellä kypäräkameroilla mitattua. Sisäpaikannusjärjestelmä mahdollistaa huomattavasti helpomman hukan määrän arvioinnin.

Hukan mittaamisesta täytyy päästä kuitenkin jatkuvaan kehittämiseen. Kaikkia tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia pitäisi arvioida niiden vaikutuksella hukattuun aikaan. Toisaalta kaikkien työmaalla työskentelevien pitäisi ymmärtää, mikä toiminta on todellisuudessa arvoa lisäävää ja mitä toimintoja pitäisi voida karsia työtä kehittämällä. Hukatun ajan vähentäminen pitäisi olla kaikkien mielessä päällimmäisenä.

Hukan vähentämisessä on mahdollisuuksia parempaan ansaintaan kaikille osapuolille. Tuottavuuden kasvaminen parantaa työntekijöiden ansioita suoraan urakkatyössä ja pidemmällä tähtäimellä työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Pääurakoitsijan näkökulmasta hukatun ajan vähentäminen mahdollistaa huomattavasti nopeamman aikataulun ja riskien vähentämisen. Aliurakoitsijalle merkittävimmät riskit liittyvät usein nimenomaan hukan määrään työmaalla ja siitä aiheutuviin työntekijäkustannusten vaikeaan ennakoitavuuteen. Suunnittelijat, materiaalitoimittajat, logistiikka ja muut tukitoiminnot voivat kehittää palveluita hukan vähentämisen mahdollistamiseksi. Hankkeen loppuraportti on julkistettu ja löytyy osoitteesta: https://www.aalto.fi/fi/building-2030/loppuraportit

www.building2030.com

Olli Seppänen on Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen käytäntöön suuntautunut professori, joka johtaa Building 2030 -konsortion rahoittamaa tutkimusta.Hän kirjoittaa konsortion kuulumisia tässä blogissa, joka ilmestyy Starkin asiakaslehti JIIRIn jokaisessa numerossa.