0
Asiakaspalvelu

Rakennusalan tuottavuusloikalle mitattavat tavoitteet?

Building 2030 -konsortion yhtenä tärkeimmistä painopistealueista on tuottavuuden parantaminen. Kaupungistumisen jatkuessa ja rakennuskannan uudistuessa tarvitaan koko ajan enemmän rakentajia. Ilmastotoimet vaativat myös merkittäviä investointeja rakennuskantaan. Tuottavuutta kehittämällä voimme saada nykyisillä resursseilla enemmän aikaan. Resurssipula vaivaa jo nyt ja tilanne muuttuu koko ajan pahemmaksi työvoiman ikääntyessä. Tuottavuuskasvu mahdollistaa rakentamisen volyymin kasvun ilman lisäresursseja.

Tuottavuuden kasvattamisessa olennaista on ymmärtää kaksi eri näkökulmaa tuottavuuteen: prosessien virtaus ja operaatioiden virtaus. Prosessien virtaus tarkoittaa, kuinka tehokkaasti työvoimaa käytetään rakennuksen valmiiksi saattamiseen. Jos aikatauluissa on liikaa ”tyhjää”, prosessien virtaus on huono. Prosessien virtausta parannetaan esimerkiksi tahtituotannolla, jolloin turhat puskurit otetaan pois työvaiheiden välistä. Kun yksi työryhmä saa asunnon valmiiksi, seuraava työvaihe alkaa seuraavana päivänä ja joka asunnossa on joku työryhmä tekemässä. Tällä menettelyllä tahtituotantoa soveltavat yritykset ovat saaneet useissa kohteissa läpimenoaikoja lyhennettyä 30-50% ja laatu on jopa parantunut ja kustannukset eivät ole nousseet. Työnjohtoa on tarvittu kuhunkin hankkeeseen jonkun verran enemmän mutta työnjohto riittää useampiin hankkeisiin. Lisäksi asiakas saa rakennuksen käyttöön aikaisemmin.

Operaatioiden virtaus on yksittäisen asentajan tuottavuutta. Nykyprosessissa olemme mitanneet tuottavuutta seuraamalla asentajan tekemää työtä esimerkiksi kypäräkamerasta saatavaa tietoa analysoimalla. Mittaustuloksien mukaan noin 20% asentajan käyttämästä työajasta (tauot vähennettynä) on asennustyötä ja muu aika menee materiaalien haalaukseen, työstöön, asioiden selvittelyyn, liikkumiseen ja koneiden ja työkalujen etsimiseen. Varovaisten arvioiden mukaan, jos asennusaika saataisiin tuplattua, samalla työntekijämäärällä saataisiin Suomessa 3 miljardin edestä enemmän rakennuksia. Tahtituotanto auttaa osin myös tässä mutta tarvitaan myös muuta kehitystä. Logistiikkaa pitää kehittää materiaalien haalauksen vähentämiseksi. Suunnitteluun pitää käyttää enemmän resursseja, jotta suunnitelmat varmasti ovat toteutuskelpoiset.

Sekä läpimenoaikoja että asentajien asennusaikaa voidaan mitata. Tuottavuuden osalta esitänkin, että Suomessa tahtituotanto pitäisi viedä kaikkiin vähänkin isompiin hankkeisiin. Realistinen tavoite voisikin olla rakennushankkeiden kokonaiskeston lyhentäminen 30% perustuotannossa (5-30 miljoonaa euroa) kautta linjan. Megahankkeissa pitäisi keston lyhentämisen sijaan satsata luotettavuuteen ja saada hankkeet vietyä läpi alkuperäisessä aikataulussa. Asennusajan suhteen tuplaaminen vuoteen 2030 mennessä on hyvä tavoite.

Syyskuussa järjestetyllä Building 2030-viikolla viestittiin laajasti konsortion tutkimustuloksia. Siitä ensi kerralla enemmän.

Olli Seppänen on Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen käytäntöön suuntautunut professori, joka johtaa Building 2030 -konsortion rahoittamaa tutkimusta.Hän kirjoittaa konsortion kuulumisia tässä blogissa, joka ilmestyy Starkin asiakaslehti JIIRIn jokaisessa numerossa.